Matkaraportti, Torstai.

Taustalla siis aivan käsittämätön tilanne, tiedossa voitettu matka, joka pitää sisällään auton, tapahtumaliput, hissiliput, välinevuokrat, hotellihuoneen, illallisen ja aamiaiset neljälle. Hehkutan tätä varmaankin vielä pitkään, kun en ole koskaan aiemmin ollut osallisena minkään tämänmoisen voittamisessa. Myös tapahtuman merkitys oli aika korkealla, kun ei ole paljoakaan tullut elettyä "normaalia" elämää. Tämä matka oli osa sitä normaaliutta, jota on aika usein ikäväkin. 

Tein raportit meidän porukkaa yhdistävälle keskustelupalstalle, josta hieman muokkaamalla olen siirtänyt ne tähän. Päätin myös säilyttää hymiöt, sillä ne osuvat niin kuvaaviin tilanteisiin.

Day 1. Torstai. 
 
Ensimmäinen Matkapäivä. 

Tytöt, eli T, E, S ja allekirjoittanut. Täpinöinti alkoi joillain (eli mulla) jo heti vuodenvaihteen jälkeen ja toiset tajusivat maanantaina, että pitää pakatakin! Jokasella vähän omanlaisensa tapa reagoida.

Plääni oli, että E junailee itsensä Turusta minun Casa Kissaluolaan, josta autokunta T ja S poimii kyytiläiset matkaan heti aamulla. Plääni toimi hyvin. Tiistai taisi olla yhteisen paniikin päivä kaikilla - ainakin keskusteluiden perusteella. Keskiviikko meni hujauksessa ja yhtäkkiä se E olikin jo ovella!  

Mä vielä viimeisillä tunneilla vedin hennat päähän, pakkasin niin pitkälle kuin mahdollista ja yritin olla kiljumatta. Nukkumaan rauhoittuminen oli hankalaa ja päässä pyöri asioita jotka pitäisi hoitaa heti aamusta. Kuten se hennan poisto päästä. 

Aamulla kello soi ja heräsin samantien! Väsytti, kyllä, mutta uni katosi sen siliän tien. Sain pakattua vaatteet loppuun, pestyä hennat ja keitettyä matkakahvit myös.   Tiedossa monta tuntia automatkaa edessä. 

Vastaantulijoiden kaistan valot olivat tietyllä tapaa siistejä. Siinä ne körötti kohti töitään, kun meidän ryhmä lähti lomalle. Autossa oli kyllä aika hiljaista. Joku taisi olla nukkunut vain 2 tuntia ja jännityskin piti meitä vielä aika rauhallisina. 

Aikaa kului, kilometrejä myös. Toisella pysähdyspaikalla tutkin autossa miten paneeliin kytketään puhelin, jotta voidaan bluetoothin kautta kuunnella musiikkia spotifysta. Lopulta onnistuimme yhdessä, kun takapenkiltä silmät näkivät paremmin  
Lista oli yhdessä luotu ja sen viihdearvo yhdistettynä keijouteen takasivat jokaiselle jotain. Oli Vain Elämää, lempiartisteja, Euroviisuja ja yllätysbiisejä myös. 

Ihan itte otin Oulun jäläkeen...

Hiljakseen valoisuus alkoi myös lisääntyä. Näki niitä maisemia vähän. 
Jossain kohtaa T sanoi ääneen sen mitä olin ajatellut Lahdesta alkaen. "Kyllä se niin on, että kesällä tää reitti on kauniimpi."
Karu fakta. Suomi on kauniimpi kesäisenä läpileikkauksena, kuin tuommoisen valkoisen ja harmaan yhdistelmässä. Ainakin nämä eteläiset alueet ovat hyvin yksitoikkoisia ja "plääh"-fiiliksellisiä. 

Vähän ennen Pyhäjärveä ajoi edellämmme rekka, joka oli mielenkiintoinen.
Lasti huojui, rekka huojui ja mitä vielä. Vähän pelotti. Eikä sääkään ollut mitenkään parhaasta päästä. 

Päästessämme Rovaniemelle pysähdyimme syömään, käymään kaupassa ja tankkaamaan. Olimme jo niin lähellä, mutta vielä todella kaukana. 
Loppumatka sujuikin sitten ihan nätisti niiden euroviisujen ja muiden euroviisudiskohittien keskellä. Mitä lähempänä olimme, sitä kovempaa soi musiikki ja biisien taso laski. Perillä olimme noin karkeasti arvioituna 15/16 tunnin ajon jälkeen. Ensimmäinen ryhmä kun oli matkustanut pidempään mitä jälkimmäinen ryhmä. Tulimme myös kreivin aikaan perille, sillä respa olisi sulkeutunut puolen tunnin päästä meidän saapumisestamme. Huhhuh! 

Perille saavuttua kuljettaja painui aika suoraan nukkumaan ja me kolme muuta päätimme lähteä pyörähtämään itse tapahtumassa, Pyhä Winter Unpluggedissa. Meno paikanpäällä oli kyllä hiukka koomista. Osa porukasta oli siinä kymmenen aikaan jo niin naamat, että tuskin eteensä näkivät. Pukuäijää oli muutamia ja tungoskin kai jonkinlainen. 
Poistuimme paikalta yksien jälkeen Olli Lindholmin jäädessä rämpyttämään. 

Maistui muuten uni aika hyvin!