Tämän päivän räminärokki tarkoittaa Japanilaista musiikkia. Yritin aamusta kuunnella radiota, mutta levottomuuteni vuoksi siitä ei tullut mitään. Sama tilanne niiden artistien kohdalla mitä olen kuunnellut tämän viikon ajan.
Testasin yhdellä biisillä ensialkuun ja se toimi kuin unelma! Gacktia sen olla pitää!
Gackt on myös monipuolinen artisti musiikissaan. Ei vain räminärokkia, vaan listalta löytyy balladeja, täysin instrumentaleja ja sitten poppia. Kaikki tämä hyvällä äänellä varustettuna. Tai persoonallisella äänellä.
Gackt on Japanilainen artisti, jonka ura lähti käyntiin Visual Kein kulta-aikana 90-luvulla. 1995 Gackt astui Malice Mizerin solistin saappaisiin ja päätyi julkisuuteen. Vuoden 1999 surullisten tapahtumien seurauksena Gackt suuntasi soolouralle ja sillä tiellä hän on edelleen. Erinäisiä bändikokoonpanoja on vilahdellut taustalla ja huhuja milloin mistäkin. Gackt soittaa itse ainakin viulua ja pianoa. Myös perinteisiä soittimia on nähty Gacktin kädessä keikoilla.
Itse olen alunperin uponnut Gacktin ääneen. Ääni on yhtä vivahteikas ja mystinen mitä musiikkikin. Silti äänen tunnistaa vaikka unissaan. Vähän kuin Celine Dion, jonka äänen väri on omaa luokkaansa. Gackt on myös äärimmäisen omistautunut työlleen. Mikäli huhuihin on uskomista. Ei ole yksi taikka kaksi videota youtubesta missä kannetaan lavalle pyörtynyttä laulajaa takahuoneeseen. Osittain se on kyllä mielestäni myös tyhmää. Ei minua fanina palvele moinen toiminta. Ehkä se on joku aasialainen juttu.
Tänään olen soittnaut itselleni Re:Born albumia ja muutamaa vanhaa klassikkoa, jotka toimivat aina.
Lisää tuplabasaria ja räminää, niin päästään loppuun asti. Tässä olisi vielä hommia tehtävänä :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti