keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Matkaraportti. Perjantai.

Day 2. Perjantai. 

Heikot maisemat
 
Kellot soi ja hiljasiin noustaan ylös. Yleistä sekoilua vaatteissa ja väsymys painaa vielä vähän kaikkien jalkoja. 
Aamiainen on hotellin ravintolassa, mäen alapuolella, missä ne kaikki tapahtumat oikeastaan on :keijo: 

Aamiainen on kyllä vähän ruotsinlaiva minikoossa. Ihan kattavaa, joo, mutta minkäs niille mielikuville teet. Kahvikin maistuu samalta! Seisovan pöydän aamiainen on varmaan peruspaikoissa aika samanlainen. En tiedä, kun ei ole tullut kokeiltua niin montaa. Muutama hotelliaamiainen on ollut ihan helmi, mutta tässä oli vähän väkinäinen olo. 

Jossain kohtaa bongaame toisen Honda-jengin, jonka tunnusmerkkinä on Jumpin-asut. Keski-ikä 47! Tsiisös. Ollaan hiljaa ja tyytyväisiä tässä kohtaa vielä tuntemattomuudesta. Syödään kaikessa hiljaisuudessa ja lähdetään sen jälkeen hiipimään kohti hotellia. Lähdetään käymään kaupalla alarinteen luona. 

Kaupassa ollaan ihan taas pöljinä. :keijo: ei riitä edes kuvailemaan sitä menoa joka meidän ympärillä alkaa olemaan lähes jatkuvalla syötöllä :keijo: Mutta hyvä fiilis on vain nousemassa tasaisesti. Eikä se meitä haittaa. 

Puolilta päivin on Nova-tapaaminen. Eli Radio Novan porukka ja se toinen Honda-jengi.
Radio Novahan on siis toinen sponssi voiton takana. 
T käy Honda-miehen kanssa radiossa höpöttämässä ja me seurataan vierestä. Huumoria on myös kokoajan läsnä. Hymy on irti ja jutut aika levottomiakin. Siis lähetyksen ulkopuolella. 

 

Tämän jälkeen kamojen vaihto toppavaatteisiin ja suunta Pyhän rinteeseen! Varmistin aikaisemmalla odotustauolla hotellin henkilökunnalta pääseekö laskettelematon miten ylös rinnettä. Hiihtohissillähän sinne pääsee. Siinä on vielä kuomukin! Jee! :täpinä: 
Korkeanpaikankammoiset hiihtohissillä huipulle! Maailman paras idea ikinä!


Matkalla ylös
Välinevuokraamossa on aulassa potkukelkka, joka on mallia "inva". Voisin sen ottaa, mutta en sitten kuitenkaan. Tokihan se olisi vuokrattavana! :keijo: Siinäpä vasta näky kun tulisi rinnettä jollain semmoisella tappovehkeellä. Vuokraamosta mukaan lähtee tällä kertaa vain T:n ja E:n suksisetit. Rinteet, here we come!

Outo valoilmiö

Matka ylös on huumaava. S:a ja mua pelottaa oikeasti aika paljon. Lauletaan biisejä. Euroviisuja nyt ainakin. Ja muitakin :keijo:ja biisejä. 
Ylhäällä T ja E lähtevät suuntaamaan sumua ja rinnettä alas. Jumanskeida mä pelkään niiden puolesta! Hullut! 
Me sensijaan marssitaan Tsokka-kahvilaan. Kahvia ja porovohvelia :kuola: 
Tosi reilua että me syödään ja noi urheilee :keijoei: 
Niin se vain menee. E:kin saapuu jossain kohtaa paikalle. Naureskellaan vähän siinä ja todetaan että on aika mennä alas, autoa kohti. 

:täpinä: 



Niin että mitähä! Se mäki alas. Sillä hissillä. HYISAATANA! :tipahdus: Mä unohdin jo koko jutun! 
:hytinä: :sekopää:
Matka alaspäin on oikeasti tosi kamala. Maisemat on hienoja, sitä ei käy kieltäminen ja saan ihan kivojakin kuvia otettua (joo, otan kuvia :töktök: ). Samoin videon, joka on ihan ylihölmö :keijo: ! Huutoa, naurua ja ihan sitä itseään. Lopuksi täysi hiljaisuus maiseman kanssa :virne: 



Ihanoikeestipelottaaihansaatanastinyt!


Hotellilla saunabileet! Muut saunassa, mä kaappaan S:n koneen ja soitan euroviisuja. Hyvin soi! 
:tyttö:ilyvaihe päälle, vaatteita, meikkejä, koruja, kaikki mun kamat levällään... ja laittautumista iltaa varten. 
Tiedossa Illallinen. 
Voi kuulkaa! :kuola: :tipahdus: :kuola: 
Saimme toki menun sähköpostiin etukäteen, mutta paikanpäällä se oli vielä enemmän kuin koskaan saattoi kuvitella. Alkuruuassa siianmätiä, saaristolaisnappi-leipää, poron kieltä ja graavattua siikaa. 
Poron kieli on yllättävän hyvää ja neutraalin makuista. Tästä herää pöydässä myös keskustelua. Joltain jää kieli kokematta. 
Pääruokana paistettua ahventa :tipahdus: 
En tiedä voiko ruoka olla niin hyvää etten pysty puhumaan. Nyt on lähellä. Vaikka kala on ruotoista paikoin, on se myös niin hyvää ettei tukehtumiskuoleman mahdollisuus haittaa ollenkaan! 
Jälkiruuasta ei sanat riitä. Leipäjuusto, kerma, lakka/hilla/semarja :kuola: :tipahdus: :sydän: 
Miten täydellinen ja taivasta hipova kokemus! 
Joimme myös jotain hyvää valkkaria, josta on tiedossa vain että se oli australialaista :virne: 



Nam, nam!



Ruuan jälkeen alkoikin sitten jo illan ohjelma. 
Pyhä Unplugged-tapahtuman esiintyjäkaarti oli entuudestan osittain tuttua ja osittain tuntematonta. 
Illan aloitti M.A.Numminen ja Pedro Hietainen - kielletyt laulut. Kävimme S:n kanssa eturivissä jammailemassa ja valokuvaamassakin. Hienoja hetkiä :pilvi: 




M.A Nummisen jälkeen Kari Peitsamo! :inkkari: 
 

Peitsamon jälkeen tuli totaalinen yllätysesiintyjä: Sici and the Boogie Brothers. :tipahdus: 
Ryhmä on ihan mieletön. Alkoholilla ei ole osuutta tähän mielipiteeseen. Ryhmässä on kitaristi, basisti, solisti ja beatboxaaja. Harmittaa ettei tubessa ole niin paljoa heidän omaa tuotantoaa, joka on osittain jopa näitä covereita parempaa. Silti ehkä eniten mieleen jäi Saxobeat/Only girl in the world-cover :jami:
Luvassa matkaraporttien perään oma postaus Sicistä
 
Jossain kohtaa ennen Johanna Förstiä T. suuntaa hotelliin. Me jatkamme vielä pitkään. Huoneella ollaan kahden jälkeen? Silti ilta venyy lähemmäs
neljää :keijo: 
Illan päätteeksi kun nautitaan vielä isot annokset Benedict Cumberbatch-videoita, euroviisuja, lisää BC-videoita ja mitä siinä nyt tuleekaan häärättyä. Iloinen meininki jatkuu ja ollaan ihan selkeästi jo hysterian rajamailla. 

Nukkumaan mennessä on hyvä fiilis, mutta myös odottava. Mitä tapahtuukaan huomenna! Fiilis on niin korkealla, on tunne ettei voi tulla mitään mikä menee sen yli. 

Olen pitkästä aikaa onnellinen - on ajatus mennessä nukkumaan!


Nii! Kartsa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti